Salkkukatsaus Helmikuu 2015: Hämmentävä kasvu jatkui

Helmikuussa salkun kasvu jatkui erittäin vauhdikkaana. Oma salkku, samoin kuten koko Helsingin pörssi tai Eurooppalaiset pörssit yleisesti muutenkin, jatkoi nousuaan hämmästyttävän kovaa vauhtia.


Salkun kasvu ilman lisätalletuksia oli helmikuussa peräti 7.4%. Kasvuvauhti tuntuu suorastaan epäterveeltä, mutta ei kai tuosta nyt voi valittaa. Pieni pelko isohkosta korjausliikkeestä vaan tuntuu kolkuttelevan takaraivossa, kun tällaisia nousuprosentteja miettii.


Pelosta huolimatta en ole lähtenyt vähentämään osakepainoa, mutta viime kesästä asti olen alkanut selkeästi muuttamaan salkkua niin, että Suomi-paino askeleittain pienenee. Tuo matka on vielä kuitenkin alkutaipaleella. Positiivinen asia toki on, että monet suomalaiset osakkeetkin toki saavat valtaosan liikevaihdostaan ympäri maailmaa ja nuo osakkeet tietysti ovat hyvin suojassa ainakin Suomen talouden takapakeilta. Nyt alkuvuonna sain kuitenkin nauttia osaltaan reilusta Suomi-painosta salkun kiitäessä ylöspäin Helsingin pörssin tahdissa.


Osinkoja sain helmikuussakin peräti 368 Euroa. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, osingon lähteinä minulla on lähinnä eri amerikkalaiset REITit ja BDCt, jotka maksavat osinkoja kuukausittain.


Takana siis hyvä sijoituskuukausi. Toivottavasti lukijoillakin oli samanlainen tuuri.

Uusi kohde kuukausisäästämiseen

Olen itse sijoittanut tasaisesti viimeiset kuukaudet kuukausisäästämisohjelmalla, jossa jokaisena kuukautena ostan samalla rahasummalla rahastoja, satoi tai paistoi.

Nyt tein pitkästä aikaa ensimmäisen muutoksen kuukausisäästöohjelmaani. Lisäsin kohteeksi jo yhden toisenkin bloggaajan (kiitokset, Laiska Sijoittaja) suositteleman, isojen eurooppalaisten yritysten muodostaman, Euro Stoxx 50-indeksiä seuraavan ETF:än nimeltään DXET.

DXET on db x-trackersin ETF, joka on saanut erityisesti kiitosta halvasta kulutasostaan. Viiteenkymmeneen eurooppalaisiin suuryrityksiin, kuten Total, Bayer, Sanofi, Daimler ja Anheuser-Busch Inbev pääsee kiinni niinkin alhaisella vuosikululla kuin 0,09% vuodessa. Yksi hyvä puoli DXET:ssä on myös se, että rahasto on kumuloituva eli osingot sijoitetaan uudelleen ETF:ssä automaattisesti. Täten sijoittajat pääsevät vuosien kuluessa nauttimaan korkoa korolle efektistä ja verojen siirtymisestä tulevaisuuteen.

Nyt siis kuukausisäästöohjelmassa ovat seuraavat ETF:t ja rahastot:

• DXET: Nyt uutena lisätty isojen eurooppalaisten yritysten ETF
• IS3N: Halpa kehittyvien markkinoiden ETF, josta kirjoitin aikaisemmin syksyllä (linkki)
• Nordnet Superfondet Norge: Nordnetin ilmainen rahasto, josta voi lukea esim oheisesta Nordnetin linkistä (Linkki: Sijoita Nordnetin superrahastoon!)

Tämä itse käyttämäni Nordnetin ETF-kuukausisäästäminen on kaikenkaikkiaan erittäin helppo päästä alkuun sijoittamisessa. Kohdehajautuksen ja aikahajautuksen saa tehtyä todella kivuttomasti ja erittäin pienillä kustannuksilla.

Uusille sijottajille ja niille, joille tuo kuukausisäästäminen ei ole vielä tuttua, voinkin lämpimästi suositella tutustumista aiheeseen. Perusfaktat ja Nordnetin mainospuheet kuukausisäätästämisen helppoudesta ja halpuudesta voit lukea esim. Nordnetin linkistä (Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita).

Salkkukatsaus Tammikuu 2015: EKP: n tuomaa nostetta

Tammikuu alkoi sijoitusmaailmassa mukavasti. Euroopassa nousuun sähäkkyyttä toi EKP elvytyskamppanja, joka sai eurooppalaiset osakkeet mukavasti nousuun.


Täten oma salkkunikin, joka on jatkuvista ulkomaille suuntautuvista askeleista huolimatta vieläkin varsin Suomi-painotteinen otti mukavan hyppäyksen ylöspäin. Tammikuun saldo oli koko salkussa plussalla 6.7%. Erinomainen alku vuodelle.


Pääsin nauttimaan myös erittäin mukavasta määrästä osinkoja. Osinkoja tuli tammikuussa peräti himpun yli 1000 Eur, joka on käsittämätön potti tammikuuksi. Käytännössä melkein kaikki nämä osingot tulivat rapakon toiselta puolelta suhteellisen riskipitoisista. REIT- ja BDC sijoituksista. Isoimpana selittäjänä isolle osinkosummalle on jo aikaisemmin mainitsemani raskaasti vivutetut sijoitukset MORL ja BDCL, jotka maksoivat isot vuosineljänneksittäin tulevat osinkonsa. Isoimpia maksajia olivat suuruusjärjestyksessä MORL, BDCL, WMC, PSEC ja SDIV. Tämän lisäksi kourallinen pienempiä sijoituksia antoi osinkoja.


Osakesijoittamiseen nämä kuukausittaiset tai vuosineljänneksittäin osinkoja maksavat sijoitukset antavat kivasta lisää virtaa. On kiva nähdä rahojen kilahtavan tilille osinkojen muodossa joka kuukausi useita kertoja.

Useamman osakesalkun käyttö sijoittamisessa

Itse olen ehtinyt sijoittaa osakemarkkinoilla jo melkein 20 vuotta, aluksi vähän ja nykyään huomattavasti enemmän. Kaikkien näiden vuosien jälkeen vasta nyt aloin pohtimaan useamman osakesalkun käyttämistä sijoittamisessa. Spesifisesti tämän pohdiskelun käynnisti mahdollisuus vaikuttaa "myyntijärjestykseen" joidenkin salkussa olevien ja sinne tulevien osakkeiden välillä.


Nykyäänhän verottaja noudattaa tietyn osakelajin kauppojen suhteen FIFO-periaatetta (first in, first out). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osakkeita myydessä kauiten salkussa olleet osakkeet myydään ensin.


Itselläni on iso joukko osakkeita, jotka ovat olleet omistuksessa suhteellisen kauan ja ovat nousseet erittäin mukavasti. Hyviä esimerkkejä tästä ovat ostokset, jotka on tehty vuonna 2009 finanssikriisin jälkeisessä kuopassa. Minulla monet näistä sijoituksista on hyvissä osakkeissa, jotka ovat suomalaisten salkuissa vakio-osakkeita kuten Sampo, Wärtsilä, Nordea, jne. Käytännössä erittäin iso arvonnousu näissä osakkeissa on johtanut tilanteeseen, jossa osakkeiden myynti on myyntivoitosta maksettavien verojen takia erittäin kallista. Rahat ovat käytännössä kiinni näissä osakkeissa juuri tuon henkisen verojenmaksukynnyksen takia.


Olen myös huomannut, että itseni kohdalla tämä reipas nousu (ja myyntivoitot) käytännössä estävät minua sijoittamasta näihin samoihin kohteisiin lisää. Ajatus on kulkenut jotenkin näin: Jos sijoitan lisää nyt esim. Sampoon, Nordeaan tai Wärtsilään ja haluankin jostakin syystä myydä näitä uusia "kalliilla" ostettuja osakkeita pois, ei se onnistu, vaan käytännössä salkustani myyntipölkylle joutuisivat ensimmäisenä ne osakkeet, jotka olen 2009 ostanut. Tämä tarkoittaisi taas sitä isoa myyntivoittoveroa. Kun näin on, myynti tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Näin käytännössä jokainen pennonen, jonka näihin osakkeisiin pistäisin, jäisi sinne makaamaan ilman, että saisin niitä sieltä vapautettua muuten kuin isojen verojen kautta.


Useammat salkut ovat tapa muuttaa tuota FIFO-järjestystä, koska kyseinen "vanhat osakkeet myydään ennen uusia"-periaate toimii vain yksittäisten salkkujen sisällä, ei läpi koko omistasi portfolion. Siten jos minulla on salkussa vuodelta 2009 salkussa reilusti kohonneita Sammon osakkeita, voisin surutta ostaa Sammon osakkeita toiseen salkkuun ja myydä ne pois vaikka viikon päästä ilman, että joutuisin maksamaan isoja myyntivoittoveroja. Yhdestä salkusta voisi tulla osakkeiden hautausmaa, jossa "buy and hold" -henkeen osakkeet jäävät makaamaan ja tuottamaan osinkotuloja. Toiseen salkkuun voisi sitten kasata enemmän liikkuvaa osaa portfoliosta, jota voisi sitten esim suhdanteiden mukaan halvemmin siirtää kohteesta toiseen ilman massiivisia veroseuraamuksia.


Pääsin lopulta jopa tuumasta toiseen ja lähdin tutkimaan miten helposti saan itselleni noita toisia salkkuja haettua tai tehtyä. Lopputulos oli hämmästyttävä: Sain itselleni luotua itselleni uuden salkun Nordnetistä alle kahden minuutin. Muutama hassu näppäimen painallus. Nyt vain ihmettelen, miksi en ole käsittänyt tehdä tätä jo paljon aikaisemmin. Nyt siihen vaan muuttamaan teoriaa käytäntöön eli miettimään miten tällä useamman salkun systeemillä saisin varmistettua hyvän kyvyn sijoituspainopisteiden vaihtoon ilman isoja veroseuraamuksia.


Jos jollakulla lukijoista on käytössä useampi salkku, miten olet noita käytännössä hyödyntänyt?

Joukkorahoitussijoitukset - Onko noissa mitään järkeä?

Viimeisen parin vuoden aikana joukkorahoitus on ollut, ainakin lehtien mukaan, kovin trendikästä. Joukkorahoituksen kautta monet listaamattomat, pienet yritykset yrittävät kasata pääomaa tyypillisesti toiminnan laajentamiseen tai kansainvälistymiseen.


Joukkorahoitusboomi näkyy myös siinä, että markkinoille on tullut useampikin joukkorahoitusalusta tai -markkinapaikka, jotka pyrkivät yhdistämään rahoitusta kaipaavat yritykset ja sijoittajat, jotka haluaisivat euron kuvat silmissä kiiluen sijoittaa startup- tai kasvuyrityksiin.


Näkyvimmät toimijat markkinoilla taitavat Suomessa ja Pohjoismaissa olla:

• Invesdor (www.invesdor.com): Suomalainen joukkorahoitukseen erikoistunut yritys. Pääosa yrityksistä, jotka rahoitusta hakevat Invesdorin kautta ovat suomalaisia
• Fundedbyme (www.fundedbyme.com): Ruotsalainen vastine Invesdorille. Listoilla on ruotsalaisten yritysten lisäksi yrityksiä muista pohjoismaista, mukaanlukien aina välillä joitakin suomalaisiakin

Palveluiden kautta voi sijoittaa jos jonkinnäköisiin yrityksiin. On teknologiastartuppeja, designyrityksiä, panimoita, elokuvahankkeita, ravintoloita ja paljon muuta. Kohteina olevista yrityksistä saa perustiedot liikevaihdosta, kulurakenteesta, strategiasta ja kuvauksen siitä mihin yritys rahaa olisi käyttämässä. Selvitysten tarkkuus on toki kovin eritasolla kuin mihin pörssiyrityksiin sijoittanut on tottunut. Monet tiedot ovat hyvin ylätasolla tai esimerkiksi tuloslaskelma tai tase saattaa olla sijoitushetkellä melkein vuoden vanhoja. Erityisesti startup-ajassa vuosi on niin pitkä aika, että siinä ehtivät monet unelmat murtua ja suunnitelmat muuttua.

On kuitenkin mukava aina välillä katsella eri yritysten "pitchejä" siitä, miksi heihin kannattaisi sijoittaa. Useasti itse koen että yritysten omat käsitykset arvostaan, varsinkin teknologia- tai mobiiliapplikaatioyritysten kohdalla on täysin vääristyneitä. Useastikin yritykset, joilla ei ole liikevaihtoa, eikä todisteita omien ennusteittensa tueksi arvostavat itsensä 2-3 miljoonan euron hintaisiksi. Toisaalta, joskus on tullut vastaa myös yrityksiä, joilla on jo oikeaa liiketoimintaa, ovat jossakin helpommin ymmärrettävässä liiketoiminnassa ja arvostavat itsensä ihan kohtuutasoille.

Näiden listaamattomien sijoitusten kohdalla on syytä huomata, että sijoitukset ovat äärimmäisen riskipitoisia. Valtaosasta yrityksistä ei koskaan tule mitään. Ja vaikka sijoittajilla saattaa kiilua silmissä kuvat mahdollisuudesta sijoittaa seuraavaan Supercelliin, eivät käytännössä kovimmat startup-yritykset hae rahaa ensimmäisenä joukkorahoituspalveluiden kautta. Sijoittamisriskin lisäksi on huomioitavaa, ettei listaamattomista yrityksistä saa rahoja pois pörssiyritysten tavoin. Sijoitusten myyminen on hankalaa, jos ei peräti mahdotonta. Siksi näitä sijoituksia on erittäin vaikea suositella merkittäviksi sijoituskohteiksi. Rahat on parempi varmasti normaalisijoittajan pitää turvallisimmissa kohteissa.

Huvin vuoksi olen itse kuitenkin sijoittanut yksittäisiä satalappusta pariin kohteeseen. En laske noita edes sijoituksiksi, mutta noiden minimipanostusten kautta seuraan mielenkiinnolla kyseisten yritysten tulevaisuutta, mutta ilman ihan oikeaa rahallista painetta. Mutta kuten sanottua sijoitusmielessä, en kyllä suosittele näitä sijoituksina kenellekään.

Miten kävi lasten sijoituksille vuonna 2014?

Kuten blogiani seuranneet tietävät, myös alaikäiset lapseni ovat sijoittajia. Talletustilien sijaan heidän pienet rahansa on sijoitettuna pidemmän päälle paremmin tuottaviin kohteisiin osakemarkkinoille.

Miten sijoitusvuosi meni lasten rahojen kannalta:

• Vanhempi lapsistani on ollut sijoittajana jo melkein kolmen vuoden ajan. Niinpä hän on päässyt nauttimaan pörssin noususta viimeisten vuosien ajan. Viime vuonna vanhemman lapseni sijoitusvarallisuus kasvoi 17.5%. Tämä koostuu kahdesta merkittävästä komponentista: Osakkeiden arvonnoususta (noin puolet) ja lisätalletuksista. Lisätalletukset ovat tulleet sukulaisten syntymäpäivä- ja  joululahjoista, joita jotkut sukumme jäsenet antavat mieluusti rahana.
• Nuorempi lapsistani aloitti sijoittamisen vasta kesällä 2014, jolloin vuoden kurssit olivat kaiken kaikkiaan huipussaan. Tästä syystä vuoden lopussa sijoitusten arvonnousu oli miinuksella, -1.5%, Koska jo kesällä oli selvää, että aloitusajankohta on sijoittamiseen varsin haasteellinen, tein päätöksen aikahajautuksen tekemisestä. Niinpä puolet lapsen varallisuudesta on tällä hetkellä vielä rahana.

Kummankin kohdalla tällä hetkellä uudet sijoitukset menevät kuukausisäästämisen kautta ETF:iin. Tämä on helppo ja kustannustehokas tapa saada hajautettua riskiä sekä ajallisesti eri ajankohtiin että tarpeeksi suureen määrään sijoituskohteita.

Jos haluat lukea lisää Nordnetin ETF-kuukausisäästämisestä, voit tutustua siihen oheisesta mainoslinkistä: Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Sijoitusvuosi 2014 takana - Mitä jäi käteen?

Sijoitusvuosi 2014 on päättynyt ja on aika tehdä lyhyt summeeraus siitä miten vuosi kaikenkaikkiaan meni.

Positiivisia asioita löydän pörssivuodesta ja omasta salkustani pari kappaletta:

• Säästämisvauhtini oli viimevuonna reipas. Kohtuukokoisia talletuksia olen tehnyt salkkuuni käytännössä joka kuukausi. Jos samanlainen tahti jatkuu seuraavien vuosien ajan, kasaantuu väkisinkin salkusta isohko potti aikojen saatossa
• Salkun kääntäminen osinkosalkun suuntaan on onnistunut kohtuullisesti. Kokonaisosinkopotti nousi vuoden 2014 osalta peräti viisinumeroiseksi luvuksi. Joulukuussakin sain osinkoja hieman yli 500 Eur, joka ei ole ollenkaan hassumpi luku ottaen huomioon, että kaikki osakkeet, josta jotain joulukuussa sain, olivat viime vuoden aikana ostettuja.

Sitten ne vähemmän mukavat uutiset:  Salkun arvo oli vuodelta 2014 kaikenkaikkiaan mukavasti plussan puolella uusien talletusten ja alkuvuoden nousun ansiosta. Valitettavasti kun tuosta arvosta vähentää pois uudet talletukset, voi kuitenkin todeta, että itse sijoitustuotot olivat melkein nollassa. Toivomisenvaraa siis jäi paljon.

Hyvän alkuvuoden jälkeen kesällä salkussani alkoi alamäki, joka on ollut varsin reipas. Alamäkeä heinäkuun alun huipusta on tullut sijoituksille melkein 10 prosenttia, joka tietysti on karmivan paljon. Tämä käytännössä tasoitti pois alkuvuoden aikana saamani kasvun melkein nollaan. Paremmin olisin pärjännyt melkein millä tahansa indeksillä (varmaan Venäjää ja Brasiliaa lukuunottamatta).

Isona syynä salkun huonoon kehitykseen toisella vuosipuoliskolla oli huono hajautus. Muutaman ison sijoituksen huono kehitys veivät tulosta turhaa alaspäin. Tämä perisynti korjaantuu kun salkun koko kasvaa edelleen ja pääsen ohjaamaan rahoja uusiin, tasaisesti tuottaviin kohteisiin. Tuossa tavoitetta tähän vuoteen.