Salkkuni sisältö vuoden 2015 lähestyessä loppuaan

Olen saanut muutaman kyselyn salkkuni sisällöstä: Mihin olen sijoittanut ja minkälainen on kokonaisallokaationi. Niinpä päätin avata salkkuni sisältöä hieman lomapäiväni kunniaksi. Hienoa real-time portfoliota en vielä osannut tehdä, mutta lyhyen tarinan ainakin sain aikaiseksi.

Tänään salkkuni allokaatio näyttää tältä:

• Suomalaiset osakkeet: Paino salkussa 70,5%
• Amerikkalaiset osakkeet: Paino salkussa 10,1%
• Eurooppalaiset osakkeet: Paino salkussa 3,4%
• ETF:t (Ulkomaisia): Paino salkussa 6,8%
• Vivutetut ETN:t: Paino salkussa 3,8%
• Nordnet Superrahastot: Paino salkussa 2,9%
• Pörssin ulkopuoliset sijoitukset: Paino salkussa 2,5%

Suomalaisia osakkeita on kertynyt viimeisen 25 vuoden aikana kelpo potti. Kaikenkaikkiaan omistuksia on Helsingin pörssistä yli 20:ssä eri yrityksessä. Listan kärkipuolella on monia sijoittajille tuttuja yrityksiä kuten Nokia, Citycon, Wärtsilä, Huhtamäki, Fortum, Nokian Renkaat, jne.

Viimeisen parin vuoden aikana olen alkanut siirtämään omistusta hiljalleen Helsingin pörssin ulkopuolelle. Lähinnä tuo siirtyminen on tapahtunut tekemällä uusia sijoituksia ulkomaisiin kohteisiin. Eritoten sijoituskohteena ovat olleet osinkosijoitukset Amerikassa ja toisisijaisesti muualla. Noiden sijoitusten osalta oppirahojakin on maksettu ja monesti osakekurssit ovat laskeneet vähintään osinkojen verran. Samanaikaisesti osinkotulon määrä on kasvanut kuitenkin merkittävästi ja tuo lisää tasaisten tulojen kautta vakautta kurssivaihteluista huolimatta.

Kasvavassa roolissa salkussani ovat myös pienikustannuksiset ETF:t ja Nordnetin Superrahastot, jotka edelleen mielestäni vaikuttavat mainioilta tuotteilta. Noihin Superrahastoihin on minulla tälläkin hetkellä päällä kuukausisäästämisohjelma Nordnetin kautta. Voit tutusta noihin oheisesta Nordnetin linkistä: Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Salkkukatsaus Marraskuu 2015: Nousua, vero-optimointia ja uhkarohkea sijoitus

Marraskuun myrskyissä salkkuun tarttui nousuvire. Salkku nousi mallikkaasti kuukaudessa 5.4% ja osinkoja tuli 490 Euroa. Perinteiseen tapaan isoimpina maksajina oli MORL ja PSEC.

Marraskuu oli kauppojen suhteen normaalia runsaampi. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, normaalin kuukausisäästämisen lisäksi tarttui salkkuuni ensimmäisen kerran Outotecin osakkeita (nyt onnellisesti melkein 17% ostohinnan yläpuolella). Lisäksi kevensin hieman Huhtamäkeä, joka oli noussut todella paljon vuodesta 2009.

Noiden kauppojen lisäksi kierrätin hieman tappioita pois salkussa niin, että alkuvuoden Outokummun myynnistä ja nyt tehdystä Huhtamäen myynnistä saaduista voitoista ei tarvitsisi maksaa veroja. Pyöräytyksen kohteena oli mm. Fortum, jonka osto-ohjelman aloitin kesäkuussa vajaalla 17 eurolla, eli liian aikaisin. Kokonaispositio ei kuukauden aikana kuitenkaan muuttunut, mutta tappioita karisi matkan varrelle.

Näiden lisäksi tein nyt joulukuun alussa uhkarohkean sijoituksen. Salkkuuni tarttui kahdessa erässä pieni sijoitus Kinder Morganiin (KMI). Yritys omistaa ja operoi öljy- ja kaasuputkistoja Yhdysvalloissa ja on ollut pitkään osinkosijoittajien suosikki. Koko öljymarkkinahan on tullut alaspäin, mutta kesään asti infrastruktuuriin fokusoituneet putkisto-operaattorit olivat suojassa. Kesän  jälkeen kuitenkin osakekurssi on tullut alas kuin lehmän häntä. Tähän iltaan mennessä laskua on tullut jopa 60% kesän huipuista.

Kinder Morganin tapauksessa kurssia ovat painaneet niin yleinen sektorin heikkous, erittäin iso velkataakka, joka on kasvanut yritysostojen takia, velkataakasta johtuva mahdollinen Moodysin luottiluokituksen lasku kuin tuosta seuraava tarve mahdollisiin osinkojen leikkauksiin (nykyinen osinkotaso, peräti jossakin 10% paikkeilla), vaikka itse toiminta onkin varsin kannattavaa.

Pika-analyysini perusteella viimeisten päivien aikana Kinder Morganin kohdalla on ollut täysi paniikki ja silloin on tyypillisesti paras aika ostaa. Niinpä tartuin putoavaan miekkaan ja ostin kahtena peräkkäisenä päivänä Kinder Morgania. On aivan mahdollista, että muutaman kuukauden kuluttua KMI on 50% voitolla tai ehkä yhtä todennäköisesti 50% tappiolla. Jälleen kerran uhkarohkea ostos. Katsotaan miten käy.

Huomionarvoiset veromuutokset sijoittajalle vuonna 2016

Eduskunta on tällä viikolla hyväksynyt verotukseen liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat meihin sijoittajiin ensivuoden alussa. Yritin lukea nyt eduskuntakäsittelyn läpi menneet muutokset ja listasin mielestäni niistä merkittävimmät:

• Asuntovelan korkovähennystä pienennetään nopeutetussa tahdissa. Vuonna 2016 asuntovelan koroista saa vähentää 55%, vuonna 2017 45%, vuonna 2018 enää 35% ja vuodesta 2019 vaivaiset 25%. Itse olen asuntovelallinen, joten tämä muutos pienentää jatkossa sijoituksiin liikeneviä rahoja hieman. 
• Korkeiden pääomatulojen veroprosentti nousuu yhdellä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin. Tämä koskee yli 30000 Euron pääomatuloja. Alle 30000 Euron pääomatuloissa veroprosentti säilyy kolmenakymmenenä. Koska itselläni tulot pääomatulot jäävät tuon rajan alle, ei muutos koske minua.
• Itselleni ehkä mielenkiintoisin ja merkittävin muutos on omaisuuden luovutustappioiden muutos vähennyskelpoiseksi pääomatuloista. Pitkän tavaamisen jälkeen tämä näyttää tarkoittavan esimerkiksi sitä, että vuoden 2016 alusta alkaen osinkotuloista voi vähentää mahdolliset vuoden aikana realisoituneet arvopapereiden myyntitappiot. Aikaisemmin on osingoista joutunut maksamaan automaattisesti pääomatuloprosentin mukaiset verot vaikka salkku olisi muuten tullut alas kuin lehmänhäntä. Jos salkussa on realisoimattomia tappioita (kuten useimmilla meistä varmaankin on), on mahdollista noita realisoimalla vähentää osinkojen verotusta tammikuusta alkaen. Tämä on järkevä muutos, koska pistää eri pääomatulot ikäänkuin paremmin samalle viivalle.

Nyt on muutenkin aika valmistella salkku verotuksen osalta hyvään kuntoon. Itsekin tein joitakin pyöräytyksiä salkussa tällä viikolla, jotta saisin pienennettyä parin myyntini luovutusvoittoja. Noista kuitenkin toisessa kirjoituksessa myöhemmin. 

Vuoden toinen myynti: Kevennys salkkuni nousukuninkaalle

Salkussani on mukavasti vuosina 2008-2009 ostettuja, reilusti kohonneita osakkeita. Olen perinteiseen tapaani jättänyt osakkeet kohoamaan salkkuuni ja nauttinut vuosien varrella mainiosta kasvusta.

Viikonlopulla tein kuitenkin inventaariota ja huomasin, että yhdessä noista osakkeista kurssi oli kohonnut tasolle, jossa pieni kevennys olisi paikallaan. Poikkeuksellisen keventämisen taustalla lyhyesti seuraavat syyt:

• Osakkeen osuus salkussa oli noussut melkein kahdeksaan prosenttiin. Mielestäni tuo on aika paljon. Ohjaan siis osakkeen painoa hieman alaspäin. 
• Osake on noussut valtavasti viime vuosien aikana. Tänä vuonna yli 50%, kolmen vuoden aikana yli 150% ja viiden vuoden aikana peräti yli 250%.
• Keventämistä vielä helpotti se, että laskeskelin, että pystyn välttämään myyntivoittoverot salkun oikeanlaisilla pyörityksillä

Tänään myydyksi joutui noin kolmannes Huhtamäen osakkeista. Vuodesta 2008 nousua 360%, vuosittainen kasvuprosentti 47%. Voi kun kaikki sijoitukset olisivat samanlaisia.

Salkkuun jää vielä kuitenkin reilu annos Huhtamäkeä tästä eteenpäinkin. Toivon pienestä riskin hajauttamisesta huolimatta mainiota menestystä yritykselle.

Osto Outotec: Laskun seurauksena mahdollisuus

Aina silloin tällöin muiden sijoitusblogeja lukiessa tulee vastaan mainioita vinkkejä tai huomioita markkinoista. Tällä viikolla luin Warren Fyffet -blogin kirjoituksen Outotecistä ja tajusin, miten alas osake oli vajonnut. Outotecin osake on tullut kesän lukemista alle puoleen ja vuoden 2013 huipuista neljännekseen, liikkuen käytännössä vuoden 2009 finanssikriisin pahimpien hetkien lukemissa.

Vaikka putoavaan miekkaan ei tavallisesti kannata tarttua, päätin ottaa tilaisuudesta vaarin ja sijoitin ensimmäistä kertaa elämässäni Outoteciin. Osto tehty keskiviikkoaamuna hintaan 3.38 Euroa. Paria vuorokautta aikaisemmin olisi osaketta saanut vielä halvemmalla, mutta jo myöhemmin samana päivänä nousua oli jo rutkasti. Nyt osakkeen hinta on 3.58. Heilunta on kuitenkin sen verran kovaa, että vielä ei kannata riemuita. Aika näyttää saako yrityksen johto firman taas tuloskuntoon. Suhdanteiden muuttuessa tuohon kuitenkin lienee hyvä mahdollisuus.

Mainittakoon vielä, että tulevaisuuden ennustaminen tuntuu olevan vaikea analyytikoillekin. Monet Outoteciä seuraavat analyytikot pitivät suositushintana jopa 6.50 euroa ennen viime viikon tuloksen julkistamista. Nyt kurssin pudottua tuloksen julkistuksen jälkeen, suositukset ovat pudonneet lähemmäs 3.5 Euroa. Eli analyytikkojen näkemykset peesaavat helposti nykykurssia. Tuntuu kuin suositukset seuraisivat kurssia, eikä kurssit suositusta.

Kysymys siis kuuluukin: Miksi eivät ammatikseen yrityksiä seuraavat analyytikotkaan osu ollenkaan maaliin ennustaessaan tuloksia? Miksi suositushinnat poikkeavat usein vain 10% nykykurssistä, eikä kukaan uskalla ottaa näkemystä? 

Salkkukatsaus Lokakuu 2015: Kuukaudessa reilu nousu

Lokakuu oli sijoittajan kannalta mukava kuukausi. Erittäin huonon kolmannen vuosineljänneksen jälkeen vuorossa oli reilu nousu.

Salkun arvo nousi lokakuussa 6.4%. Reilusta noususta huolimatta vauhti jäi OMX Helsingin portfolioindeksistä kuitenkin suhteellisen paljon. Nousun ansiosta koko vuoden saldo näyttää kylläkin taas huomattavasti mukavammalta.

Ostot kuukauden aikana olivat varsin vähissä. Hieman normaalia kuukausisäästämistä ja aikaisemmin mainittu Fortumin osto (PSEC ja MORL osuivat viimekuun puolelle). Normaaliin tapaan myyntejä en tehnyt ensinkään.

Osinkorintamalla lokakuu oli erittäin mainio. Osinkojat tuli Amerikoista peräti 1330 Euron edestä. Mukana oli paljon merkittäviä kvartaaliosingon maksajia. Isoimmat osingot tulivat seuraavista lähteistä: MORL, BDCL, PSEC, VER, WMC. Nyt brutto-osingot menivät tämän vuoden osalta jo yli 15000 Euron. Vielä noilla REIT:eillä ja BDC:eillä en ole päässyt rikastumaan, mutta ainakin rahoitan valtion kassaa osinkoverojen muodossa. 

Korkeaa osinkotuottoa pikavippifirmoista?

Kirjoitin noin vuosi sitten Tuottoa.fi - palvelusta, jonka kautta OPR-Vakuus -niminen pikavippifirma myi äänivallattomia, korkeaa 8% osinkotuottoa tarjoavia osakkeitaan. (Lue aikaisempi kirjoitukseni tästä).

Sijoitin itse pienen koepallon viimevuoden puolella tuohon kokeillakseni miten palvelu toimii, samalla tietysti toivoen, että oikeasti osingot virtaisivat. Nyt vuosi myöhemmin koe on ainakin tuottanut seuraavat tulokset:

• Osingot ovat tulleet säännöllisesti kuukausittain tilille. Vuosi sitten tehdystä tuhannen euron sijoituksesta olen saanut nyt osinkoa hieman yli 80 euroa osinkoa. Nyt joka kuukausi saan tonnin sijoituksesta reilut 6.5 euroa osinkoa. 
• Verottaja sai automaattisesti tiedot osingoista OPR-Vakuus Oy:ltä, joten veroilmoituksen jättäminen oli helppoa. Lisäksi koska kysymyksessä on listaamaton yritys, tarvitsee osingosoista maksaa merkittävästi vähemmän veroja kuin pörssiosakkeista. 8% osinko listaamattomalta yritykseltä vastaa yli 10% osinkoa listatulta yritykseltä.

Toistaiseksi olen siis voinut olla tyytyväinen sijoitukseen, mutta on tietysti syytä muistaa, että listaamattomissa yrityksissä tietysti riskit voivat yllättää. Jos jostain syystä yritys romahtaa, ei sijoituksella ole pääomasuojaa, eikä osingonmaksua ole turvattu, jos ei varoja jakaa ei ole. 

Nykyään Tuottoa.fi on laskenut uusien sijoitusten osinkotuottoa prosentilla, maksimissaan 7 prosenttiin, jonka sijoituksesta saa kuuden kuukauden sijoituksen jälkeen. Muut pikavippifirmat ovat kuitenkin nyt saapuneet samoille apajille ja lähteneet tarjoamaan vastaavanlaisia tarjouksia pääomaa kerätäkseen korkeammilla osinkoprosenteilla:

• Korkeatuottoinen.fi: Lainasto Oy:n sijoittajille suunnattu palvelu tuntuu ainakin päällisin puolin katseltuna Tuottoa.fi -palvelun identtiseltä kaksoselta. Sijoituksille on tarjolla kuukausittaiset osinkot, jotka maksimissaan tarjoavat 8% osinkotuoton (yli 6 kk pidetyille sijoituksille) ja siten hakkaavat Tuottoa.fi -palvelun uusille sijoituksille suunnatun tarjouksen. Itse en ole tutkinut Lainasto Oy:n taloudellista tilaa sen tarkemmin, enkä siten osaa arvioida sijoittamisen riskiä
• Topfinance.fi: Top Finance Oy:n vastaava palvelu. Sama kuvaus jälleen. Myydään etuoikeutettuja osakkeita, joille saa isoa osinkotuottoa. Top Financen tapauksessa maksimituotto on 10% vuosittainen osinko, jonka saa kun on pitänyt sijoituksensa sisällä vähintään kahdeksan kuukauden ajan. Tämänkään yrityksen numeroihin, enkä riskeihin ole tutustunut. Lisäksi internet-sivuilla tuntuu olevan kovin vähän tekstiä ja taustaa yrityksestä. Siten pelkän nopean lukemisen perusteella yrityksestä jäi hieman arveluttava kuva. 

Tuossa siis kolme eri pikavippitaloa, jotka lupaavat korkeita osinkoja. Yhteenkään ei varmasti kannata isoja rahamääriä laittaa mahdollisen riskin takia. Jos kuitenkin tekee mieli kokeilla tällaisia sijoituksia (kun osakekurssit heiluvat ylös alas), hajautus voi olla oikea vastaus tässäkin tapauksessa. Itselläni tarkoitus on pitää rahat tuolla Tuottoa.fi:ssa ja joskus jos vielä haluan tämän tyylisiä sijoituksiantehdä, pistän seuraavaksi sijoituksen johonkin näistä muista talousta.

Osto-ohjelma laukesi jälleen

Kurssien pudotessa alkoi muutama päivä sitten taas tuntua siltä, että pitäisi laittaa pieni määrä roposia kiinni osakkeisiin. Tein sijoitukset seuraaviin kohteisiin:

• Fortum: Kun kurssi oli jälleen laskenut euron verran, sijoitin osto-ohjelmani mukaan Fortumiin. Osto hintaan 13.34 Eur. Osake on tullut käsittämättömän paljon alas Q1:ltä, jolloin kurssi oli vielä yli 20 Euroa. Ottaen huomioon, että kyseessä on vakaalla, defensiivisellä toimialalla oleva merkittävä yritys, tuo pudotus on todella huima. Edellisen kerran osake on ollut tällä tasolla 5 vuotta sitten. 
• MORL: Uhkapeliin verrattava sijoitus, MORL, sai jälleen pienen panostuksen. Pitkävedon ostin hintaan 13.99 Eur. Alle neljäntoista euron hinta tuntui sen verran halvalta, että oli melkein pakko sijoittaa. Nyt MORL:n osuus salkussa n. 3% ja isommaksi ei saa noustakaan. Tähän asti MORL-sijoituksessa olen euromääräisesti omillani johtuen reiluista osingoista ja euron heikentymisestä. Dollarikursseilla laskua on tullut turhan paljon. 
• PSEC: Omista aikaisemmista ajatuksistani poiketen sijoitin vielä yhden erän PSECiin, nyt hintaan 7.16 Eur. Kurssi kolisi alas syyskuun lopussa yli kymmenen prosenttia kahdessa päivässä ja osakkeen arvo oli taas 30% alle net asset valuen. Siten tuntui kuin olisi ostanut osaketta alennuskorista. PSECin osuus salkussa on nyt 4%. Samoin kuin MORLin kohdalla,  heikentynyt Euro ja runsaat osingot nostavat tämänkin osakkeen euromääräisesti omilleen vaikka dollarimääräisesti laskua on tullut. 

Ostosten jälkeen seuraavat päivät ovat olleet nousujohtoisia. Päivätasolla ostot osuivat kohdalleen, mutta totuus tietysti paljastuu vasta seuraavien vuosineljännesten aikana. Näiden ostosten kohdalla jo paikallaan pysyvät kurssit ja reilut osingot riittäisivät pitämään minut tyytyväisenä.

Salkkukatsaus Syyskuu 2015: Heikko kehitys jatkui

Syyskuu oli lämmin ja leuto, mutta osakemarkkinoilla puhalsivat edelleen kylmät tuulet.

Salkkuni arvo laski syyskuussa 1.5% ja kolmannen vuosineljänneksen kokonaissaldoksi tuli jäätävä -10.1%. Paljon huonompaa vuosineljännestä oli vaikea kuvitella.

Kolmannen vuosineljänneksen jälkeen koko vuoden saldokin sinnittelee positiivisella vain ja ainoastaan uusien talletusten takia. Jatkuvat säästäminen onneksi saa sentään merkin pysymään positiivisella, mutta taitavaa sijoittamista en voi tuosta kiittää. Tunnelmat ovat siis hieman toiset kun maaliskuussa markkinan ollessa huipussaan.


Syyshämärän valopilkkuna olivat osingot. Syyskuussa sain osinkoja Amerikoista 370 Eur. Koko vuoden osinkosumma on hienosti viisinumeroisilla luvuilla. Kasvua osingoissa alkuvuonna viimevuoden vastaavaan ajankohtaan on 7.8% ja kahden vuoden takaiseen peräti 117%. Säästäminen ja painopisteen siirtäminen näkyy konkreettisesti tuossa osinkojen kasvussa. Nyt vain toivotaan, että saldo jatkuu samanlaisena. Jopa tuo 7% vuosittainen kasvu riittää mainiosti tulevaisuuden eläkevuosien varmistamiseen.

Ylimääräiset tällä kertaa epätavalliseen kohteen

Tässä kuussa on sijoitusrintamalla ollut itselläni hiljaista. Takana ei ole ostoja, eikä myyntejä. Säästöön kuitenkin kertyi loppukesän ja alkusyksyn aikana käteisvaroja lomarahoista ja aika-ajoin maksettavista bonuksista.

Tavallisuudesta poiketen tämä rahapotti ei siirtynyt heti osakkeisiin, vaan käytin rahat velan lyhentämiseen selkeästi normaalia enemmän. Käytännössä itselläni on reilusti asuntolainaa ja toiseen isoon ostokseen otettua lainaa. Keväällä Nordnetin lanseerattua Nordnet Superluoton, vaihdoin osan toisesta lainastani Nordnet Superluottoon, koska pääsin pienempään korkoprosenttiin sitä kautta. Nyt käytin lomarahat ja bonukseni ja pienensin Nordnetin luottoani.

Korkomenoista en kuukausittain säästä paljon, koska korko Superluotolla on ollut suhteellisen alhainen, mutta öiden nukkuminen heiluvilla markkinoilla on mukavampaa kun velkamäärä on hieman pienempi. Jos taas jossakin vaiheessa tuntuu siltä, että olisi hyvä hieman sijoittaa isompia määriä eri osakkeisiin, on hyvin helppoa taas kasvattaa Superluoton kokoa. Itsestäni velaksi sijoittaminen kuitenkn tuntuu vieraalta. Tuota lähden oikeasti harkitsemaan vain jos markkinoilla rytisee oikein todella.

Jos haluat lukea, lisää Nordnet Superluotosta, lue aikaisempi kirjoitukseni jäljessä olevasta linkistä    (Linkki) tai mene suoraan Nordnetin sivulle (Nordnet.fi).

Salkkukatsaus Elokuu 2015: Se mikä laulaen tulee...

Heinäkuun nousu osoittautui hyvin lyhytaikaiseksi. Kiinan talouskasvun hitaus johti pelkoon isoista maailmantalouden vaikeuksista ja pelko tarttui kursseihin. Elokuussa markkina tuli alas rytinällä ja samoin kävi minun salkulleni. Salkun arvo putosi elokuussa jopa 8%.  Pudotus oli niin kova, että käytännössä alkuvuoden nousu suli pois. Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee...

Laihana lohtuna mainittakoon, että osinkosalkku tuottaa osinkoja nousuista ja laskuista välittämättä. Koska olen aktiivisesti muuttanut salkkuani osinkosalkun suuntaan, voi näitä laskujakin katsella hieman levollisemmin silmin. Elokuun osinkosaldo oli 560 euroa. Amerikkalaisten kuukausimaksajien lisäksi maksajina oli TDC, joka muiden operaattoreiden tapaan maksaa kelpo osinkoa (5,86%) ja lisäosinkoa maksanut Metso.

Kuun vaihteessa ostin myös jälleen Fortumia. Noudatin aikaisemmin mainitsemaani osto-ohjelmaa, jossa aina Fortumin osakkeen laskiessa euron, sijoitan pienen potin osakkeeseen. Koska Fortumkin on tullut alas kuin lehmänhäntä, tuli taas ostonpaikka. Toivottavasti jossain vaiheessa lasku pysähtyy.

Tämän vuoden listautujien menestys?

Tänä vuonna Helsingin pörssi on saanut paljon uusia listautumisia. Monesti on sanottu, että listautumisista olisi ensimmäisten päivien aikana mahdollista saada pikavoittoja, koska listautujat haluavat asettaa hinnan niin, että listautuminen onnistuu ja pörssitaival saa hyvän alun.

Helsingin listautumisissa on tänä vuonna kuitenkin ollut hieman vedätyksen maku ja itse olen ollut varsin skeptinen monen yrityksen suhteen. Päätinkin käydä läpi miten listautuneiden osakkeiden kurssit ovat kehittyneet tänä vuonna. Ohessa lista ja kurssin muutos:

Päälista uudet tulokkaat:

• Asiakastieto: 0%. Kurssi ollut välillä hieman yli ja välillä hieman alle listautumishinnan
• Pihlajalinna: +26.7%. Kurssi ollut koko ajan selkeästi antihinnan yläpuolella
• Kotipizza: 0%. Antihintaa jouduttiin laskemaan radikaalisti, että anti saatiin onnistumaan. Listautumisen jälkeiset päivät osake oli vähän aikaa muutaman prosentin plussalla, mutta on nyt pudonnut antihintaansa

First North Finlandin uudet tulokkaat:

• Detection Technology: +3.7%. Aloitti antihinnan alapuolelta, mutta on noussut yläpuolelle
• FIT Biotech: -32.1%: Koko ajan merkittävästi listautumishinnan alapuolella
• Piippo: -20%: Osake aloitti listautumishinnan yläpuolelta, mutta on valunut koko ajan alaspäin. 
• Robit: +4.4%. Positiivinen alku. Osake jäänyt listautumisen jälkeiselle tasolle.
• Savo-Solar: -27%. Ensimmäisien päivien jälkeen laskeutui selkeästi antihinnan alle. Jatkanut valumistaan alaspäin
• Talenom: -17%. Jatkuvasti anti hinnan alapuolella

Kaiken kaikkiaan lista on julmaa luettavaa. Tätä listaa katsottaessa erityisesti First Northin listautumiset ovat olleet huonoja sijoituksia. Itse en onneksi alkuvuoden aikana osallistunut kuin tuohon Pihlajalinnan antiin. Kerrankin arpa osui kohdalle. Tarkkana siis saa olla näissä listautumiskarkeloissa. 

Osallistuitteko te muut näihin listautumisanteihin?

Salkkukatsaus Heinäkuu 2015: Takaisin plussalle ja uusin osto

Heinäkuu on tyypillisesti sijoitusrintamalla itselläni hiljaista aikaa. Pörssin yritykset kuitenkin raportoivat tuloksiaan ja positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä syntyy. Hajautetun salkun seurauksena eivät yllätystuloksetkaan heilauta salkkua merkittävästi vaan salkku liikkuu varsin hyvin käsi kädessä indeksin kanssa.

Tällä kertaa kuukauden tuotto salkussani oli 2.5%. Vaikka on mukavaa, että kasvua heinäkuussa tuli, valitettavasti tuolla jää Helsingin indeksille. Heinäkuun osinkotuotto vastaavasti oli kohtuullisen hyvä, 1100 Euroa. Alkuvuoden osalta selkeä osinkokasvu on saavutettu ja sama varmasti jatkuu koko loppuvuoden.

Kaikki tuosta heinäkuun osinkopotista tuli jenkkisijoituksista, mukana iso joukko vuosineljänneksittäin tulevia isoja osinkoja kohteista kuten MORL, BDCL ja WMC. Noiden vivutettujen ETN:ien kurssit ovat kevään aikana laskeneet kuin lehmänhännät koronnoston pelossa. Osat sijoittajista ovat pelästyneet laskua ja pistäneet nuo sijoitukset lihoiksi (Lue esim: Osinkokuningas). Osinkoja nuo sijoitukset maksavat kuitenkin mainiosti. Itselläni tulos ei noista ole ollut euromääräisesti hullumpi vaan sijoitus esim MORLiin on selkeästi plussalla (euroissa kun osinkotuotto veroilla vähennettyvä lasketaan mukaan tuottoihin). Dollariarvoilla katsottuna etumerkki vaihtuu koska dollari on vahvistunut niin paljon. Siten paljon fiksumpiakin sijoituksia olisi varmaan ollut.

Itse en ole noita ETNiä ole myymässä, vaan päinvastoin viimeviikolla kun MORL valahti alle 16 dollarin, ostin sitä lisää. Nyt kurssi on tullut ylös 5% noista pohjista. Toipumismatkaa on kuitenkin paljon jäljellä. Toivottavasti ajoitus osui kohdilleen, palautuminen jatkuisi tai ainakin syöksy pysähtyisi. Sitten voisin vain odotella osinkojen rullaavan.

Fortum - Osto huonon vuosineljänneksen jälkeen

Keväällä Fortumin osake on tullut alas erittäin vauhdikkaasti. Iso rytinä jatkui vielä viime viikolla, kun Fortum julkaisi selkeästi odotettua huonomman toisen vuosineljänneksen tuloksen.


Vuosi sitten kesällä olin keventänyt itseltäni ison osan Fortumia pois, kun koin osakkeen olevan liian kallis. Nyt kesän alussa siirryin Fortumin suhteen takaisin ostolaidalle. Ostin ensimmäisen erän Fortumia kun osake painui 16.50 Euroon. Nyt tuloksen julkistuksen jälkeen osake painui kuitenkin vielä uusille euro-luvuille. Nyt kun kurssi meni 15.50 Euroon, ostin jälleen erän.


Itse pidän osaketta erittäin edullisena tällä nykyisellä kurssitasolla. Valitettavasti tietysti kuvittelin noin jo aikaisemminkin (ennen tuloksen jälkeistä pudotusta) ja väärin meni. Koska ostojen ja myyntien ajoitus on aina vaikeaa, ehkä parasta olisi luoda Fortumista selkeä osto-ohjelma. Tämä voisi toimia esimerkiksi niin, että aina jos kurssi tulee alas yhden Euron, ostan taas yhden erän lisää. Jään miettimään tuota mahdollisena strategiana Fortumin suhteen.

Lasten sijoitukset H1/2015 - Voittiko sijoittamalla pankkitilin?

Yksi syy blogini kirjoittamiselle, omien sijoituksien seuraamisen lisäksi, on ollut lapsien sijoituksiin kannustaminen. Kuten monesti on näytetty, pienetkin sijoitukset kasvavat ajan kuluessa korkoa korolle niin, että niistä kasvaa vuosien saatossa huomaamatta hienon kokoinen sijoitussalkku.


Kun kesälaitumilta katselee miltä lasten sijoitukset näyttävät ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen, voi olla keskimäärin tyytyväinen salkkujen kehitykseen. Kummankin lapseni omaisuus on karttunut ja siten tulos on paljon parempi kuin rahojen makuuttamisella pankkitilillä.


Erityisesti vanhemman lapseni sijoituksetkin ovat kasvaneet mainiosti vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana. Kokonaiskasvu on H1:n aikana 13.3%. Tuosta noin puolet on tullut vastavirtaan uiden toisen vuosineljänneksen aikana. Isona selittäjänä kasvussa on Elisa, joka jaksaa yllättää hyvillä tuloksilla. Painopiste salkussa on kuitenkin siirtymässä kuukausi kuukaudelta enemmän Nordnetin rahastoihin.


Toisen lapseni salkku kehittyi H1 aikana heikommin, mutta kuitenkin selvästi positiiviseen suuntaan. Kasvua oli kaiken kaikkiaan 4.2%. Syy heikommalle kasvulle oli kaksi. Toisen defensiivisen osakkeen eli TeliaSoneran valinta Elisan sijaan. Ja toisena syynä käteisen merkittävästi suurempi osuus salkussa. Toinen lapseni on kuukausisäästäjänä vielä hivuttamassa sijoituksia hiljalleen pörssiin, koska en ole korkeasta tasosta johtuen uskaltanut pistää kaikkea kerralla sisään.


Kummankin salkku kuitenkin kehittynyt siis pankkitilillä makuuttamista paremmin. Jos sama tahti jatkuu eteenpäin seuraavat 15 vuotta, voi tuosta jo muodostua ihan kunnon potti.

Q2 takana: Miten meni?

Kesäaikana en ole ehtinyt seurata sijoituksia niin paljon kuin tavallisesti teen. Selvää kuitenkin on, että Q2:lla talouden epävarmuus ja Kreikka tekivät kurjaa jälkeä sijoitussalkulle.


Salkun arvo on tuli kaiken kaikkiaan alas Q2:lla peräti 10%. Kun vertaa saldoa esimerkiksi Helsingin portfolioindeksiin, menee salkun kehitys käytännössä melkein yhtä viivaa alaspäin indeksin kanssa. En tiedä voiko tässä päätellä muuta kuin, että olen aktiivisesta sijoittamisestani huolimatta piiloindeksoija. Vahvasti suomalaisista osakkeista koostuva salkkuni, joka on aika reilusti hajautettu, näyttää kehityksensä puolesta melkein samalla kuin Helsingin pörssin yleiskehitys.


Koska toinen vuosineljännes oli näin huono, on selvä juttu, että maaliskuun huipuissa olisi ollut hyvä keventää salkkua. Itse en kuitenkaan tätä tehnyt vaan myyntilistalle tuli vain pari yksittäistä osaketta. Saman aikaisesti olen jatkanut tasaisesti ostoja vuosineljänneksen aikana sijoittaen saamiani osinkoja takaisin. Kurjasta tuloksesta huolimatta positiivista kuitenkin on, että vuoden alusta salkku on mukavasti plussalla edelleen.


Osinkokehitys samana aikana on ollut erittäin hyvä. Osinkoja tuli peräti 6500 Eur vuosineljänneksen aikana. Tämä on 23% enemmän kuin vuosi sitten. Melkoinen potti. Valitettavasti tähän päättyneeseen vuosineljännekseen keskittyy melkein kaikkien suomalaisten osakkeiden osingot. Loppuvuosi ei ole ihan samaa osinkosadetta.

Laskevia kursseja ja kovaa heilahtelua - Pitäisikö ostaa vai kasvattaa käteiskassaa?

Viimeviikkoina kurssilasku Helsingissä on jatkunut edelleen kovana. Suunta on ollut alaspäin käytännössä päivä toisensa jälkeen. Aina välillä kuitenkin pienet positiiviset uutiset nostavat kursseja ylöspäin, kuten viimeisenä kahtena päivänä on käynyt. Tällä kertaa pieni orastava toive Kreikan kriisin tekohengityksestä toi hieman virtaa laskuvireiseen kesäkuuhun.

Monet sijoittajat varmaankin pohtivat mitä pitäisi tällaisessa tilanteessa tehdä sijoitusten suhteen. Itselläni varsinkin mietinnässä olivat kevään osingoista saadut rahat. Pitäisikö kyseiset rahat pitää käteisenä vai pitäisikö rahoja sijoitaa uudelleen seuraaviin kohteisiin?

Vaikka kurssien lasku voi olla vielä alussa, itse päätin jatkaa tasaisentahdin investointeja. Olen siis tehnyt pieniä ostoja kurssien kolistessa alaspäin. Haaviin on tarttunut pieniä eriä seuraavia osakkeita:

• Fortum: Kun osake painui alle 17 euron, en voinut vastustaa kiusausta, vaan lisäsin hieman Fortumia salkkuuni. Keventelin Fortumia salkustani viime kesänä. Nyt siis voin ottaa hieman osaketta takaisin 2.5 euroa halvempaan hintaan. Jännitettävää kuitenkin riittää, kun Fortumin pitäisi julkistaa venäläinen kytkykauppa ison vesivoimaosuuden ja Fennovoima-sijoituksen suhteen. Onnistuminen tuossa varmasti koetaan positiivisena ja epäonnistuminen negatiivisena yritykselle. Tuo taatusti heijastuu kurssiin tavalla tai toisella.
• ARCP: Kovia kokenut jenkki-REIT, joka viimesyksynä narahti numeroiden manipuloinnista ja kolisi siksi kymmeniä prosentteja alaspäin. Tänä keväänä kurssi on valunut takaisin syksyn shokkiuutisten tasolle, vaikka välillä kävi jo reilusti korkeammalla. Niinpä otin taas pienen erän ARCP:tä. Toivon, että kun kesän lopussa yhtiö ilmoittaa uuden osinkotasonsa ja aloittaa uudelleen osingonmaksun, alkaa yrityksen uusi nousu korkouhista huolimatta. Toistaiseksi ARCP on tuottanut tappioita n. 9%, mutta onneksi osuus salkusta on pieni. Toivon parempaa onnea jatkossa.
• MORL: Huippuvivutettu Mortgage REIT ETN, jonka vuosittainen osinkotuotto on yli 20%. Toistaiseksi hullusta riskistä huolimatta osingot ovat oikeasti tulleet ja absoluuttisesti sijoitukset MORLiin ovat hienosti plussalla. Amerikkalainen mortgage REIT -markkina on viimeisen parin kuukauden aikana kokenut kovia korkonousun tullessa koko ajan todennäköisemmäksi. Tämä lasku mahdollistaa tietysti halvemman hypyn mukaan riskipitoiseen osinkojunaan. Osinkopotti tulee siis jälleen hieman kasvamaan. Kuten ARCP:nkin tapauksessa, tämäkin spekulatiivinen sijoitus muodostaa vain pienen osan salkusta. Osingoista MORL tuo kuitenkin pienelläkin sijoituksella huiman osuuden.

Näiden lisäksi kuukausisäästäminen Nordnetin kautta jatkuu edelleen. Nordnetin rahastot ottavat jatkossakin siivun palkkarahoistani joka kuukausi kiitos alhaisen kulurakenteen. Jos nuo rahastot kiinnostavat, on Nordnetillä tällä hetkellä käynnissä vielä arvontakampanja, jolla joku onnekas sijoittaja saa tonnin rahastosijoituksen. Lisää tietoa alla:

Sijoita ja voit voittaa 1 000 € rahastosijoituksen - lue lisää tästä
Superrahaston voit säästää alkaen vain 15 € etkä maksa ylimääräisiä kuluja. Arvomme kaikkien Nordnet Superrahasto Suomi -indeksirahastoon 31.8.2015 mennessä sijoittaneiden kesken 1 000 €:n rahastosijoituksen.

Ministerien sijoitukset herättävät ihmetystä

Tänään on ollut taas se päivä vuodesta, kun on voinut ihmetellä uusien ministerien sidonnaisuusilmoituksista heidän omistuksiaan.

Vuodesta toiseen minua ihmetyttää tai järkyttää se, että ministerikaarti ei kertakaikkiaan sijoita rahojaan Helsingin pörssiin. Neljästätoista ministeristä vain kuudella on suoria osakesijoituksia ja isoin pörssisalkku, Anne Bernerillä, on kooltaan 26035 Eur.

Keskimääräinen pörssisalkun koko ministereillä on alle 5000 Euroa. Kun perusministerin palkka on reilu 9000 Euroa, tulee selväksi, että ministerit eivät ole saaneet kokoon pörssisijoituksia kuin yhden kuukauden nettopalkkansa verran. Kun puhutaan keskimäärin 48-vuotiaista ministereistä, on tilanne hälyyttävä. Poissaolevina listalla ovat mm. sijoittajaystävällinä puolueena pidetyn kokoomuksen ministerit Petteri Orpoa lukuunottamatta.

Ainoat, jotka saavat minulta synninpäästöt ovat Anne Berner, jolla omaisuus on kiinni omassa isossa perheyrityksessä ja Juha Sipilä, joka entisenä pörssifirman toimitusjohtajana varmasti tietää mistä sijoittamisessa on kysymys. Muiden kohdalla ihmettelen, miksi säästöön ei oo vuosien varrella jäänyt rahaa tai miksi makuuttavat säästöjä pankkitilillä. Itse en ainakaan mielellään äänestä ihmistä, joka ei ole osannut omia raha-asioitaan hoitaa, vastaamaan meidän yhteisistä raha-asioista.

Lisää aiheesta Arvopaperi-lehdestä.

Uusia pörssiyrityksiä kuin sieniä sateella - Pihlajalinna sai rahat

Viimeisen puolen vuoden kuluessa uusia pörssiyrityksiä on listautunut Helsingin pörssiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on tyypillisesti merkki kurssihuipuista.


Siitä huolimatta seuraan innolla uusien yritysten tuloa pörssiin. Varsinkin Helsingin pörssin First North -lista on saanut vihdoin eloa uusien listautumisten muodossa. Viimeisen vuoden aikana listautuneiden yritysten joukossa on mm. lääketieteellisen teknologian yritys Nexstim, köysi- ja lankavalmistaja Piippo, tietoturvayritys Nixu ja kallioporausteknologiaan erikoistunut yritys Robit Rocktools. Tälläkin hetkellä on First Northiin listautumassa tilitoimistoketju Talenom (anti käynnissä) ja tulevasta listautumisesta ilmoitti tänään ohjelmistotalo Vincit.


Itse olen passannut uusimmat tulokkaat aina viime viikonloppuun asti. Viikonlopulla tein kuitenkin merkinnän pörssin päälistalle pyrkivään terveydenhuollon monitoimitalo Pihlajalinnaan. Voimakkaan kasvuhakuinen, suomalainen terveydenhuoltotalo tarjoaa nähdäkseni hyvän kasvupotentiaalin jatkossakin. Vanhentuva ikärakenne ja tarve tehostaa terveydenhuollon prosesseja takaa kysynnän yrityksen palveluille, kunhan vain poliittinen päätöksenteko Suomessa ei pysäytä kasvua. Ainakin piensijoittajat tuntuivat innostuneen Pihlajalinnasta, sillä tänään yleisöanti katkaistiin etuajassa. Toki vasta instituutioanti oikeasti määrää miten osake otetaan vastaan, mutta toive on, että osake lähtisi liikkeelle mukavasti heti pörssitaipaleen alkupäivinä.


Oletko itse laittanut rahaa viimekuukausina listautuneisiin yrityksiin?

Tämän osakkeen viimeinen tankkaus

Suomen osinkokausi on takana ja osinkojen kautta sijoitustilille on tullut rahaa, jonka voisi pistää uudelleen tuottamaan.


Kaikenkaikkiaan sijoitusympäristö ei tunnu hirvittävän hyvältä. Pelotteluartikkeleita romahduksesta tulee melkein päivittäin ja viimeisen kuukauden aikana selkeää, joskin samalla täysin odotettua, pakittamista pörssikursseissa on tullut reilustikin. Tuo voi tietysti olla vasta alkusoittoa jos/kun trendi oikeasti kääntyy rytinällä.


Samanaikaisesti kuitenkin sijoittamattomat varat hieman polttelevat taskussa. Vaikka saattaisi olla järkevää pitää rahat varakassassa parempaa mahdollisuutta varten, päätin kuitenkin sijoittaa taas pienen erän Prospect Capital Corporationiin (PSEC).


Kuten monet lukijat tietävät aikaisemmista kirjoituksista, PSEC on amerikkalainen business development company, joka maksaa erittäin kovaa, 12 prosentin vuosittaista osinkoa. Osake tuli syksyllä kovasti alaspäin yrityksen ilmoitettua osingon laskemisesta. Viimeisen puolen vuoden ajan tilanne on ollut kuitenkin tasaisempi. PSEC julkisti viimeviikolla uusimman vuosineljänneksen tuloksensa. Tuloksessa oli muutama huojentava seikka. Yrityksen tulos riitti kattamaan runsaiden osinkojen maksun ja yritys kiinnitti seuraavien kuukausien osinkonsa nykyiselle tasolle. Samalla yrityksen omistusten arvo (Net Asset Value tai NAV) osaketta kohden on pysynyt käytännössä entisellään. Osakekurssi laahaa peräti 20% tuon NAVin alapuolella. Tuo seikka mielestäni rajoittaa mahdollisuutta dramaattiseen kurssilaskuun. Totuus paljastuu tietysti vain ajan kuluessa.
Nyt PSEC muodostaa salkustani jo sellaisen osuuden, että tämän jälkeen en sitä varmaankaan enää osta. Vaikka paino ei ole kuin joitakin prosentteja salkusta, en kuitenkaan sitä lähde kasvattamaan. Nyt sitten jatkossa keskityn vain nauttimaan tämän osakkeen runsaista osingoista.

Salkkukatsaus Huhtikuu 2015: Vuoden ensimmäinen tappiokuukausi

Huhtikuu oli alkuvuodesta poiketen selkeä laskukuukausi salkussani. Kuun puoliväliin asti nousua riitti, mutta varsinkin aivan kuun lopussa salkku tuli rytinällä alas. Hirvittäväksi yllätykseksi tuota toki ei voi sanoa, sen verran reilusti nousua alkuvuoden aikana on tullut.


Kun luki kommentteja suomalaisten yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksista, monen yrityksen kohdalla neljännestä kuvattiin sanoilla pettymys, heikko tai joissakin tapauksissa jopa katastrofaalinen. Odotukset olivat turhan korkealla ja nyt sitten takapakkia otettiin aika laajalla rintamalla.


Salkku kääntyi huhtikuussa 2.5% tappiolle. Ensimmäinen tappiokuukausi tänä vuonna. Tyytyväinen tuohon ei voi olla, vaikka loppupelissä käytännössä Helsingin indeksin mukaan salkku valtaosin käyttäytyikin. Itse salkun saldo näyttää toki pienempää laskua, kun olen huhtikuussakin jatkanut talletusten tekemistä sijoitustilille. Itse en kuitenkaan noita uusia talletuksia salkun tuottoihin laske, vaan haluan nähdä erikseen, miten jo aikaisemmin sisäänlaittamani raha kasvaa tai kutistuu.


Osinkomielessä huhtikuu oli jälleen mainio kuukausi. Osinkoja tuli 4960 Eur. Kasvua viimevuoteen oli 25% ja tuo kasvu on tullut käytännössä ulkomaisista osakkeista. Ulkomaiset riskisijoitukset kuten MORL ja BDCL antoivat isot vuosineljännesosinkonsa ja nuo kasvattivat pottia melkoisesti.


Nyt suomalaisten osakkeiden osingot ovat valtaosin irronneet. Jatkossa kuukausittaiset osinkomäärät palaavat taas alhaisemmalle tasolle. Toiveena kuitenkin on, että hyvä prosentuaalinen kasvu jatkuu tästä eteenkinpäin.

Nordnet Superluotto hankittu

Paperit on täytetty, luottohakemus Nordnetissä käsitelty ja rahat nostettu. Nordnetin viimeisin tuoteuutuus, Nordnet Superluotto, sai minusta asiakkaan.

Kävin blogissani läpi lyhyesti aikaisemmin mistä tässä Nordnet Superluotossa on kysymys. Samoin aiheesta voi lukea Nordnetin sivuilta (Nordnet.fi)

Lyhyesti sanottuna, reilusti hajautetulla salkulla ja lainamäärän pienenä pitämällä, voi Nordnetiltä saada lainaa niinkin alhaisella korolla kuin 0,99 %. Tämä kultataso edellyttää että yksittäinen osake tai ETF on enintään 20 % koko salkun markkina-arvosta ja että luotosta käytössä on enintään 40 % salkun lainoitusarvosta.

Käytin Superluottoa maksaaksani pois kalliimpaa lainaa. Rahat siis siirtyivät välittömästi Nordnetistä toiseen pankkiin ylimääräisenä lainan lyhennyksenä. Täten säästän kuukausittain korkomenoissa, vaikka itse velkamäärä minulla pysyy samana. Säästöä tulee joka kuukausi.

Jätin itse nostamani rahasumman pieneksi verrattuna salkun lainoitusarvoon. Täten osakekurssien isokaan korjausliike (esim 20% tai 30%) ei pakottaisi minua maksamaan korkeampaa korkoa. Jos tuollainen dippi tulisi, voisin jopa lähteä miettimään velkarahalla sijoittamista, mutta näillä kursseilla se ei tunnu järkevältä. Mitä mieltä te olette?

Osto: Nordnet Superfonden Sverige ja SDEM

Vaikka markkinat ovat nousseet erittäin voimakkaasti koko alkuvuoden ajan, olen pitänyt salkkuni käteispainon alhaalla. Tästä hyvä esimerkki on, että viimeisen viikon aikana olen jatkanut saatujen osinkojen takaisin sijoittamista sopiviin kohteisiin. Käteisen pitäminen salkussa kun vain tuntuu perin vaikealta.

Kohteiksi valikoituivat seuraavat kaksi rahastoa:

• Nordnet Superfonden Sverige: Nordnetin kuluttomat superrahastot ovat olleet erinomaisia sisäänheittotuotteita Nordnetilla. Myyntipuhe rahastoista ilman hallinnointi- ja merkintäpalkkioita on tehonnut ainakin minuun.  Olen sijoittanut rahaa sekä Nordnet Superrahasto Suomeen että Norjan vastaavaan tuotteeseen. Nyt tein ensimmäisen talletuksen Nordnet Superfonden Sverige -rahastoon. Toivottavasti Ruotsin kansantalous siis jatkaa kasvuaan ja kurssit nousuaan. Lue lisää Nordnet rahastoista tästä: Nordnet.fi
• Global X SuperDividend Emerging Markets ETF (SDEM): Toiseksi kohteeksi valikoitui jo aikaisemmin lyhyesti mainitsemani kehittyvien markkinoiden korkeaosinkoisiin yrityksiin sijoittava rahasto, SDEM. Rahaston sijoituksiksi on valikoitunut 50 kohdetta markkinoista kuten Brasilia, Kiina, Venäjä, Intia ja Etelä-Afrikka. Pistin rahaston tarkkailuun 3-4 viikkoa sitten ja nyt oli jo melkein pakko laittaa rahaa hieman kiinni. Noin viikon omistuksen aikana rahasto on noussut 5.8%. Erinomainen aloitus. SDEM:n kohdalla mielenkiintoista on odottaa ensimmäisten kuukausiosinkojen tulemista toukokuussa. Saa nähdä mille tasolle nuo lopulta tulevat muodostumaan. Lisää SDEM:istä voit lukea tästä

Tällaisia sijoituksia nyt tällä kertaa. Toivottavasti osuvat hyvin kohdalle. Onko kukaan tiestä lukijoista jo ehtinyt pistää noihin rahojaan?
 

Salkkukatsaus Maaliskuu 2015: Outokumpusta puolet pois

Maaliskuu on pulkassa ja samalla on aika katsoa mitä siitä sijoitusmielessä jäi käteen.

Maaliskuussa salkkuni tuotti 1.1 prosenttia (ilman talletuksia). Salkku jäi tuotossaan painotuksensa mukaisesti OMX Helsingin ja jenkkipörssien väliin. Jälkeen Helsingistä, mutta USA:n pörssien edelle. Koko ensimmäisen vuosineljänneksen tuotto oli erittäin vauhdikkaan vuodenalun jälkeen peräti 15.8 prosenttia.

Maaliskuun osinkopotissa näkyy osinkokauden alkaminen Suomessa. Osinkoja tuli maaliskuussa tilille reilusti, peräti yli 3700 Euroa. Isoimmat osingot tulivat Cityconilta, Wärtsilältä ja Nordealta. Vuoden takaiseen verrattuna osinkopotti maaliskuulta on kuitenkin supistunut, koska olen myynyt viimevuoden isoimpiin osinkojenantajiin kuuluneen YIT:n pois salkustani.

Kuukauden ainoa myynti salkustani on Outokummun kevennys. Ostin Outokumpua noin vuosi sitten n. 3.5 Euron hintaan osakeannin aikoihin. Viimeviikolla myin puolet ostamastani potista pois hintaan 7.68 Eur eli 119% voitolla. Mainio sijoitus siis. Puolet Outokummusta jäi vielä salkkuun, vaikka hieman olisi tehnyt mieli myydä loputkin.

Outokummun myynnin lisäksi maaliskuussa olikin vain suhteellisen pieniä ostoja:

• SDIV-osto, josta jo kirjoitinkin aikaisemmin: (Lue lisää tästä)
• Kuukausisäästämistä rahasto- ja ETF-sijoituksiin aikaisemmin valitun strategian mukaan (Lue lisää tästä)

Sijoitusvuosi on siis alkanut kaikenkaikkiaan mainiosti. Toivotaan, että myötätuulta riittää myös jatkossa.

Lainakorot alaspäin: Kiitos Nordnet Superluotto ja Osuuspankki

Minulla on tällä hetkellä kahta eri lainaa: Pidempi aika sitten otettu asuntolaina ja vähän aikaa sitten otettu lisälaina, jonka otin rahoittaakseni isohkon hankintani. Kummatkin lainat otin samasta Osuuspankista, jonka asiakkaana olen ollut vuositolkulla. Asuntolainan olen ottanut sopivaan aikaan ja marginaali on erittäin alhainen, mutta uusimmalla lainalla marginaali on yli prosentin korkeampi.

Viimeisen kuukauden aikana markkinoille on tullut parikin kivaa tarjousta, joilla voin vähentää korkomenojani.

Ensin Osuuspankki ilmoitti mahdollisuudesta saada lainaan ilmaiseksi lyhennysvapaata. Päätin ottaa ilmaisen vuoden lyhennysvapaan asuntolainaani, jossa korko on matalampi kuin toisessa lainassani. Nämä lyhennysrahat siirsin täysimittaisena kalliimman lainani lyhentämiseen. Säästän siis korkomenoissa ilman että oikeastaan mikään minun omassa rahankäytössäni muuttuu. Ero ei ole kuin tuon reilun prosentin ero koroissa, mutta laskin, että lainapääoman nopeampi pienentäminen kalliimmasta lainasta tuo minulle kuitenkin n. 200 Euron säästöt tuon kakkoslainan ajalta. Säästöä se on tuokin. Kiitos Osuuspankki.

Nyt sitten eilen tuli Nordnetiltä ilmoitus uudesta lainatuotteesta, Nordnet Superluotosta, jossa luoton korko on 0.99% vuodessa. Ehdot luotolle toki ovat tiukemmat kuin Nordnetin normaaleissa luotoissa. Nordnet Superluoton alhaisimman korkotason saa, jos salkku on hajautettu hyvin eli yksittäisen osakkeen tai ETF:n osuus on enintään 20% salkun koosta (tai yksittäisen sijoitusrahaston enintään 60%) ja luottoa on käytössä maksimissaan 40% salkun lainoitusarvosta. Noilla ehdoilla korko on erittäin kilpailukykyinen. Tietysti, jos noiden rajaehtojen ulkopuolelle mennään, nousee korko merkittävästi ja Nordnet käärii merkkittävät korkotuotot. Lisää aiheesta voit lukea Nordnetin kotisivulta (Mainoslinkki: Nordnet.fi)

Itselläni ei ole tällä hetkellä ollut ollenkaan lainoistusta Nordnetistä. Siten Superluotto tarjoaa minulle mahdollisuuden käyttää salkkunani lainan ottamiseen edullisesti. Superluotolla maksan pois kalliimpaa Osuuspankista ottamaani kakkoslainaa. Kun katselen ehtoja, tulen ehdottomasti näin tekemään ja taas säästyy konkreettisesti rahaa roppakaupalla. Nyt papereita täyttelemään. Kiitos Nordnet.

Osinkorahat osinkosijoitukseen

Viimeisten kuukausien aikana sotakassaani on satanut osinkoja tasaiseen tahtiin amerikkalaisista yrityksistä. Päätin viikko sitten perjantaina laittaa osan takaisin kiinni sijoituksiin.
Sijoituskohteeksi valikoitui Global X SuperDividend ETF, eli tuttavallisesti SDIV, joka on korkeaosinkoisiin osakkeisiin maailmanlaajuisesti sijoittava ETF.

Kyseiseen ETF:ään olen sijoittanut aikaisemminkin. Viimeksi sijoitin siihen joulukuussa, ja voit lukea sijoituksesta tästä. Ajoitus tuntui osuvan tällä kertaa suhteellisen hyvin nappiin lyhyellä tähtäimellä, sillä oston suoritin hintaan 22,60 USD ja eilinen päätös oli 3.9% korkeammalla. Saa nähdä miten käy sitten pidemmällä tähtäimellä. Ainoa asia, joka kuitenkin on varmaa, että kohteesta tulevat kuukausittaiset osingot tuntuvat mukavalta.

Samassa huomasin, että Global X -rahastoyhtiö on juuri polkaissut pystyyn myös kaksi uutta korkeaosinkoisiin yrityksiin sijoittavaa rahastoa. Toinen ETF:istä oli Global X SuperDividend Emerging Markets ETF, eli SDEM, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden korkeaosinkoisiin yrityksiin. Kohteeksi on valikoitunut ainakin tässä vaiheessa 50 kohdetta markkinoista kuten Brasilia, Kiina, Venäjä, Intia ja Etelä-Afrikka.

Tuo SDEM menee itselläni harkintaan. Jos ETF lähtee sijoituksia ja vaihtoa tulee, voisi tuota jopa harkitakin. Ensimmäisten joukkoon en kuitenkaan hyppää tuohon sijoittamaan. Jos haluat lukea SDEM:stä lisää, pääset tutustumaan siihen tästä.

Elisa-riskin vähentäminen lapseni sijoituksista

Sijoitin vanhemman lapseni rahoja kolmisen vuotta sitten Elisan osakkeisiin. Tuosta ajasta kurssi on noussut peräti 47 prosenttia, vaikka lapseni on lisäksi matkan varrella saadut 23% tuoton alkuperäiselle sijoituksille osinkoina. Sijoitus on siis ollut kaiken kaikkiaan erittäin hyvä.


Tehdyn alkuperäisen sijoituksen koko ja sijoituksen hyvä kehittyminen vuosien varrella on johtanut kuitenkin siihen, että Elisan osuus lapseni salkusta oli viimevuotisen pienen kevennyksen jälkeenkin vielä peräti melkein 50%.


Elisan pitkään jatkuneen nousun seurauksena päätin eilen vähentää lapseni salkun Elisa-riskiä ja myydä hieman alle tonnilla Elisan osakkeita. Jos muita myyntejä ei tänä vuonna tule, en joudu maksamaan tuosta alle 1000 euron luovutuksesta tai sen luovutusvoitosta veroja.


Elisan osuus lapseni salkussa on edelleen huima, mutta nyt kuitenkin selvästi pienempi. Vapautetut rahat menevät kuukausisäästämisen kautta Nordnetin rahastoihin ja/tai ETF:iin maantieteellistä ja ajallista hajautusta hakien.

Salkkukatsaus Helmikuu 2015: Hämmentävä kasvu jatkui

Helmikuussa salkun kasvu jatkui erittäin vauhdikkaana. Oma salkku, samoin kuten koko Helsingin pörssi tai Eurooppalaiset pörssit yleisesti muutenkin, jatkoi nousuaan hämmästyttävän kovaa vauhtia.


Salkun kasvu ilman lisätalletuksia oli helmikuussa peräti 7.4%. Kasvuvauhti tuntuu suorastaan epäterveeltä, mutta ei kai tuosta nyt voi valittaa. Pieni pelko isohkosta korjausliikkeestä vaan tuntuu kolkuttelevan takaraivossa, kun tällaisia nousuprosentteja miettii.


Pelosta huolimatta en ole lähtenyt vähentämään osakepainoa, mutta viime kesästä asti olen alkanut selkeästi muuttamaan salkkua niin, että Suomi-paino askeleittain pienenee. Tuo matka on vielä kuitenkin alkutaipaleella. Positiivinen asia toki on, että monet suomalaiset osakkeetkin toki saavat valtaosan liikevaihdostaan ympäri maailmaa ja nuo osakkeet tietysti ovat hyvin suojassa ainakin Suomen talouden takapakeilta. Nyt alkuvuonna sain kuitenkin nauttia osaltaan reilusta Suomi-painosta salkun kiitäessä ylöspäin Helsingin pörssin tahdissa.


Osinkoja sain helmikuussakin peräti 368 Euroa. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, osingon lähteinä minulla on lähinnä eri amerikkalaiset REITit ja BDCt, jotka maksavat osinkoja kuukausittain.


Takana siis hyvä sijoituskuukausi. Toivottavasti lukijoillakin oli samanlainen tuuri.

Uusi kohde kuukausisäästämiseen

Olen itse sijoittanut tasaisesti viimeiset kuukaudet kuukausisäästämisohjelmalla, jossa jokaisena kuukautena ostan samalla rahasummalla rahastoja, satoi tai paistoi.

Nyt tein pitkästä aikaa ensimmäisen muutoksen kuukausisäästöohjelmaani. Lisäsin kohteeksi jo yhden toisenkin bloggaajan (kiitokset, Laiska Sijoittaja) suositteleman, isojen eurooppalaisten yritysten muodostaman, Euro Stoxx 50-indeksiä seuraavan ETF:än nimeltään DXET.

DXET on db x-trackersin ETF, joka on saanut erityisesti kiitosta halvasta kulutasostaan. Viiteenkymmeneen eurooppalaisiin suuryrityksiin, kuten Total, Bayer, Sanofi, Daimler ja Anheuser-Busch Inbev pääsee kiinni niinkin alhaisella vuosikululla kuin 0,09% vuodessa. Yksi hyvä puoli DXET:ssä on myös se, että rahasto on kumuloituva eli osingot sijoitetaan uudelleen ETF:ssä automaattisesti. Täten sijoittajat pääsevät vuosien kuluessa nauttimaan korkoa korolle efektistä ja verojen siirtymisestä tulevaisuuteen.

Nyt siis kuukausisäästöohjelmassa ovat seuraavat ETF:t ja rahastot:

• DXET: Nyt uutena lisätty isojen eurooppalaisten yritysten ETF
• IS3N: Halpa kehittyvien markkinoiden ETF, josta kirjoitin aikaisemmin syksyllä (linkki)
• Nordnet Superfondet Norge: Nordnetin ilmainen rahasto, josta voi lukea esim oheisesta Nordnetin linkistä (Linkki: Sijoita Nordnetin superrahastoon!)

Tämä itse käyttämäni Nordnetin ETF-kuukausisäästäminen on kaikenkaikkiaan erittäin helppo päästä alkuun sijoittamisessa. Kohdehajautuksen ja aikahajautuksen saa tehtyä todella kivuttomasti ja erittäin pienillä kustannuksilla.

Uusille sijottajille ja niille, joille tuo kuukausisäästäminen ei ole vielä tuttua, voinkin lämpimästi suositella tutustumista aiheeseen. Perusfaktat ja Nordnetin mainospuheet kuukausisäätästämisen helppoudesta ja halpuudesta voit lukea esim. Nordnetin linkistä (Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita).

Salkkukatsaus Tammikuu 2015: EKP: n tuomaa nostetta

Tammikuu alkoi sijoitusmaailmassa mukavasti. Euroopassa nousuun sähäkkyyttä toi EKP elvytyskamppanja, joka sai eurooppalaiset osakkeet mukavasti nousuun.


Täten oma salkkunikin, joka on jatkuvista ulkomaille suuntautuvista askeleista huolimatta vieläkin varsin Suomi-painotteinen otti mukavan hyppäyksen ylöspäin. Tammikuun saldo oli koko salkussa plussalla 6.7%. Erinomainen alku vuodelle.


Pääsin nauttimaan myös erittäin mukavasta määrästä osinkoja. Osinkoja tuli tammikuussa peräti himpun yli 1000 Eur, joka on käsittämätön potti tammikuuksi. Käytännössä melkein kaikki nämä osingot tulivat rapakon toiselta puolelta suhteellisen riskipitoisista. REIT- ja BDC sijoituksista. Isoimpana selittäjänä isolle osinkosummalle on jo aikaisemmin mainitsemani raskaasti vivutetut sijoitukset MORL ja BDCL, jotka maksoivat isot vuosineljänneksittäin tulevat osinkonsa. Isoimpia maksajia olivat suuruusjärjestyksessä MORL, BDCL, WMC, PSEC ja SDIV. Tämän lisäksi kourallinen pienempiä sijoituksia antoi osinkoja.


Osakesijoittamiseen nämä kuukausittaiset tai vuosineljänneksittäin osinkoja maksavat sijoitukset antavat kivasta lisää virtaa. On kiva nähdä rahojen kilahtavan tilille osinkojen muodossa joka kuukausi useita kertoja.

Useamman osakesalkun käyttö sijoittamisessa

Itse olen ehtinyt sijoittaa osakemarkkinoilla jo melkein 20 vuotta, aluksi vähän ja nykyään huomattavasti enemmän. Kaikkien näiden vuosien jälkeen vasta nyt aloin pohtimaan useamman osakesalkun käyttämistä sijoittamisessa. Spesifisesti tämän pohdiskelun käynnisti mahdollisuus vaikuttaa "myyntijärjestykseen" joidenkin salkussa olevien ja sinne tulevien osakkeiden välillä.


Nykyäänhän verottaja noudattaa tietyn osakelajin kauppojen suhteen FIFO-periaatetta (first in, first out). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osakkeita myydessä kauiten salkussa olleet osakkeet myydään ensin.


Itselläni on iso joukko osakkeita, jotka ovat olleet omistuksessa suhteellisen kauan ja ovat nousseet erittäin mukavasti. Hyviä esimerkkejä tästä ovat ostokset, jotka on tehty vuonna 2009 finanssikriisin jälkeisessä kuopassa. Minulla monet näistä sijoituksista on hyvissä osakkeissa, jotka ovat suomalaisten salkuissa vakio-osakkeita kuten Sampo, Wärtsilä, Nordea, jne. Käytännössä erittäin iso arvonnousu näissä osakkeissa on johtanut tilanteeseen, jossa osakkeiden myynti on myyntivoitosta maksettavien verojen takia erittäin kallista. Rahat ovat käytännössä kiinni näissä osakkeissa juuri tuon henkisen verojenmaksukynnyksen takia.


Olen myös huomannut, että itseni kohdalla tämä reipas nousu (ja myyntivoitot) käytännössä estävät minua sijoittamasta näihin samoihin kohteisiin lisää. Ajatus on kulkenut jotenkin näin: Jos sijoitan lisää nyt esim. Sampoon, Nordeaan tai Wärtsilään ja haluankin jostakin syystä myydä näitä uusia "kalliilla" ostettuja osakkeita pois, ei se onnistu, vaan käytännössä salkustani myyntipölkylle joutuisivat ensimmäisenä ne osakkeet, jotka olen 2009 ostanut. Tämä tarkoittaisi taas sitä isoa myyntivoittoveroa. Kun näin on, myynti tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Näin käytännössä jokainen pennonen, jonka näihin osakkeisiin pistäisin, jäisi sinne makaamaan ilman, että saisin niitä sieltä vapautettua muuten kuin isojen verojen kautta.


Useammat salkut ovat tapa muuttaa tuota FIFO-järjestystä, koska kyseinen "vanhat osakkeet myydään ennen uusia"-periaate toimii vain yksittäisten salkkujen sisällä, ei läpi koko omistasi portfolion. Siten jos minulla on salkussa vuodelta 2009 salkussa reilusti kohonneita Sammon osakkeita, voisin surutta ostaa Sammon osakkeita toiseen salkkuun ja myydä ne pois vaikka viikon päästä ilman, että joutuisin maksamaan isoja myyntivoittoveroja. Yhdestä salkusta voisi tulla osakkeiden hautausmaa, jossa "buy and hold" -henkeen osakkeet jäävät makaamaan ja tuottamaan osinkotuloja. Toiseen salkkuun voisi sitten kasata enemmän liikkuvaa osaa portfoliosta, jota voisi sitten esim suhdanteiden mukaan halvemmin siirtää kohteesta toiseen ilman massiivisia veroseuraamuksia.


Pääsin lopulta jopa tuumasta toiseen ja lähdin tutkimaan miten helposti saan itselleni noita toisia salkkuja haettua tai tehtyä. Lopputulos oli hämmästyttävä: Sain itselleni luotua itselleni uuden salkun Nordnetistä alle kahden minuutin. Muutama hassu näppäimen painallus. Nyt vain ihmettelen, miksi en ole käsittänyt tehdä tätä jo paljon aikaisemmin. Nyt siihen vaan muuttamaan teoriaa käytäntöön eli miettimään miten tällä useamman salkun systeemillä saisin varmistettua hyvän kyvyn sijoituspainopisteiden vaihtoon ilman isoja veroseuraamuksia.


Jos jollakulla lukijoista on käytössä useampi salkku, miten olet noita käytännössä hyödyntänyt?

Joukkorahoitussijoitukset - Onko noissa mitään järkeä?

Viimeisen parin vuoden aikana joukkorahoitus on ollut, ainakin lehtien mukaan, kovin trendikästä. Joukkorahoituksen kautta monet listaamattomat, pienet yritykset yrittävät kasata pääomaa tyypillisesti toiminnan laajentamiseen tai kansainvälistymiseen.


Joukkorahoitusboomi näkyy myös siinä, että markkinoille on tullut useampikin joukkorahoitusalusta tai -markkinapaikka, jotka pyrkivät yhdistämään rahoitusta kaipaavat yritykset ja sijoittajat, jotka haluaisivat euron kuvat silmissä kiiluen sijoittaa startup- tai kasvuyrityksiin.


Näkyvimmät toimijat markkinoilla taitavat Suomessa ja Pohjoismaissa olla:

• Invesdor (www.invesdor.com): Suomalainen joukkorahoitukseen erikoistunut yritys. Pääosa yrityksistä, jotka rahoitusta hakevat Invesdorin kautta ovat suomalaisia
• Fundedbyme (www.fundedbyme.com): Ruotsalainen vastine Invesdorille. Listoilla on ruotsalaisten yritysten lisäksi yrityksiä muista pohjoismaista, mukaanlukien aina välillä joitakin suomalaisiakin

Palveluiden kautta voi sijoittaa jos jonkinnäköisiin yrityksiin. On teknologiastartuppeja, designyrityksiä, panimoita, elokuvahankkeita, ravintoloita ja paljon muuta. Kohteina olevista yrityksistä saa perustiedot liikevaihdosta, kulurakenteesta, strategiasta ja kuvauksen siitä mihin yritys rahaa olisi käyttämässä. Selvitysten tarkkuus on toki kovin eritasolla kuin mihin pörssiyrityksiin sijoittanut on tottunut. Monet tiedot ovat hyvin ylätasolla tai esimerkiksi tuloslaskelma tai tase saattaa olla sijoitushetkellä melkein vuoden vanhoja. Erityisesti startup-ajassa vuosi on niin pitkä aika, että siinä ehtivät monet unelmat murtua ja suunnitelmat muuttua.

On kuitenkin mukava aina välillä katsella eri yritysten "pitchejä" siitä, miksi heihin kannattaisi sijoittaa. Useasti itse koen että yritysten omat käsitykset arvostaan, varsinkin teknologia- tai mobiiliapplikaatioyritysten kohdalla on täysin vääristyneitä. Useastikin yritykset, joilla ei ole liikevaihtoa, eikä todisteita omien ennusteittensa tueksi arvostavat itsensä 2-3 miljoonan euron hintaisiksi. Toisaalta, joskus on tullut vastaa myös yrityksiä, joilla on jo oikeaa liiketoimintaa, ovat jossakin helpommin ymmärrettävässä liiketoiminnassa ja arvostavat itsensä ihan kohtuutasoille.

Näiden listaamattomien sijoitusten kohdalla on syytä huomata, että sijoitukset ovat äärimmäisen riskipitoisia. Valtaosasta yrityksistä ei koskaan tule mitään. Ja vaikka sijoittajilla saattaa kiilua silmissä kuvat mahdollisuudesta sijoittaa seuraavaan Supercelliin, eivät käytännössä kovimmat startup-yritykset hae rahaa ensimmäisenä joukkorahoituspalveluiden kautta. Sijoittamisriskin lisäksi on huomioitavaa, ettei listaamattomista yrityksistä saa rahoja pois pörssiyritysten tavoin. Sijoitusten myyminen on hankalaa, jos ei peräti mahdotonta. Siksi näitä sijoituksia on erittäin vaikea suositella merkittäviksi sijoituskohteiksi. Rahat on parempi varmasti normaalisijoittajan pitää turvallisimmissa kohteissa.

Huvin vuoksi olen itse kuitenkin sijoittanut yksittäisiä satalappusta pariin kohteeseen. En laske noita edes sijoituksiksi, mutta noiden minimipanostusten kautta seuraan mielenkiinnolla kyseisten yritysten tulevaisuutta, mutta ilman ihan oikeaa rahallista painetta. Mutta kuten sanottua sijoitusmielessä, en kyllä suosittele näitä sijoituksina kenellekään.

Miten kävi lasten sijoituksille vuonna 2014?

Kuten blogiani seuranneet tietävät, myös alaikäiset lapseni ovat sijoittajia. Talletustilien sijaan heidän pienet rahansa on sijoitettuna pidemmän päälle paremmin tuottaviin kohteisiin osakemarkkinoille.

Miten sijoitusvuosi meni lasten rahojen kannalta:

• Vanhempi lapsistani on ollut sijoittajana jo melkein kolmen vuoden ajan. Niinpä hän on päässyt nauttimaan pörssin noususta viimeisten vuosien ajan. Viime vuonna vanhemman lapseni sijoitusvarallisuus kasvoi 17.5%. Tämä koostuu kahdesta merkittävästä komponentista: Osakkeiden arvonnoususta (noin puolet) ja lisätalletuksista. Lisätalletukset ovat tulleet sukulaisten syntymäpäivä- ja  joululahjoista, joita jotkut sukumme jäsenet antavat mieluusti rahana.
• Nuorempi lapsistani aloitti sijoittamisen vasta kesällä 2014, jolloin vuoden kurssit olivat kaiken kaikkiaan huipussaan. Tästä syystä vuoden lopussa sijoitusten arvonnousu oli miinuksella, -1.5%, Koska jo kesällä oli selvää, että aloitusajankohta on sijoittamiseen varsin haasteellinen, tein päätöksen aikahajautuksen tekemisestä. Niinpä puolet lapsen varallisuudesta on tällä hetkellä vielä rahana.

Kummankin kohdalla tällä hetkellä uudet sijoitukset menevät kuukausisäästämisen kautta ETF:iin. Tämä on helppo ja kustannustehokas tapa saada hajautettua riskiä sekä ajallisesti eri ajankohtiin että tarpeeksi suureen määrään sijoituskohteita.

Jos haluat lukea lisää Nordnetin ETF-kuukausisäästämisestä, voit tutustua siihen oheisesta mainoslinkistä: Sijoita ETF:iin ilman välityspalkkioita

Sijoitusvuosi 2014 takana - Mitä jäi käteen?

Sijoitusvuosi 2014 on päättynyt ja on aika tehdä lyhyt summeeraus siitä miten vuosi kaikenkaikkiaan meni.

Positiivisia asioita löydän pörssivuodesta ja omasta salkustani pari kappaletta:

• Säästämisvauhtini oli viimevuonna reipas. Kohtuukokoisia talletuksia olen tehnyt salkkuuni käytännössä joka kuukausi. Jos samanlainen tahti jatkuu seuraavien vuosien ajan, kasaantuu väkisinkin salkusta isohko potti aikojen saatossa
• Salkun kääntäminen osinkosalkun suuntaan on onnistunut kohtuullisesti. Kokonaisosinkopotti nousi vuoden 2014 osalta peräti viisinumeroiseksi luvuksi. Joulukuussakin sain osinkoja hieman yli 500 Eur, joka ei ole ollenkaan hassumpi luku ottaen huomioon, että kaikki osakkeet, josta jotain joulukuussa sain, olivat viime vuoden aikana ostettuja.

Sitten ne vähemmän mukavat uutiset:  Salkun arvo oli vuodelta 2014 kaikenkaikkiaan mukavasti plussan puolella uusien talletusten ja alkuvuoden nousun ansiosta. Valitettavasti kun tuosta arvosta vähentää pois uudet talletukset, voi kuitenkin todeta, että itse sijoitustuotot olivat melkein nollassa. Toivomisenvaraa siis jäi paljon.

Hyvän alkuvuoden jälkeen kesällä salkussani alkoi alamäki, joka on ollut varsin reipas. Alamäkeä heinäkuun alun huipusta on tullut sijoituksille melkein 10 prosenttia, joka tietysti on karmivan paljon. Tämä käytännössä tasoitti pois alkuvuoden aikana saamani kasvun melkein nollaan. Paremmin olisin pärjännyt melkein millä tahansa indeksillä (varmaan Venäjää ja Brasiliaa lukuunottamatta).

Isona syynä salkun huonoon kehitykseen toisella vuosipuoliskolla oli huono hajautus. Muutaman ison sijoituksen huono kehitys veivät tulosta turhaa alaspäin. Tämä perisynti korjaantuu kun salkun koko kasvaa edelleen ja pääsen ohjaamaan rahoja uusiin, tasaisesti tuottaviin kohteisiin. Tuossa tavoitetta tähän vuoteen.